Ajankohtaista

RANTAKALATAPAHTUMA ONNISTUI TAAS

Sateentuhnuinen päivä valkenee 21.9. Sammatin Elämännokan venevalkamassa. Kolmen kalastajaporukan veneet rantautuvat yöllisine verkkosaaliineen ja jokasyksyinen muikkujuhla alkaa kalojen irroituksella, perkauksella ja nuotioiden virittämisellä. Yli sata kävijää käy aamupäivän mittaan maistelemassa paistettuja ja savustettuja kookkaita muikkuja ja oppimassa kalan käsittelyä ja valmistamista. Kiitos kalastajille ja muille järjestäjille sekä Enäjärven kalastusyhdistykselle ja Kiikalan osakaskunnalle.

Enäjärvi-päivä Sipilän rannalla

Enäjärvi-päivää vietettiin kolmannen kerran Sipilän uimarannalla, Suomusjärven Laidikkeella 6. heinäkuuta. Yhteensä parinkymmenen osallistujan voimin nautittiin kesäisestä, mutta melko pilvisestä eikä kovin lämpimästä iltapäivästä. Sadetta ei sentään juurikaan saatu, vaan grillaus ja kahvinkeitto onnistuivat ongelmitta. Sipilän ranta on osoittautunut varsin sopivaksi tapahtumien pitopaikaksi, koska rannalla on katos antamassa tuulen- ja sateensuojaa. Suomen heinäkuussa sekin voi olla tarpeen, kuten saimme todeta.

Paikalta on kaunis näkymä Enäjärven isolle selälle, ja samalla ollaan keskellä itäisen Varsinais-Suomen ikiaikaista maanviljelyskultuurimaisemaa Suomusjärven Laidikkeella. Laidikkeellahan on Suomusjärven ensimmäisen kirkon paikka. Historiatiedot kertovat, että Laidikkeen kylään rakennettiin Suomusjärven ensimmäinen saarnahuone vuonna 1635, ja että sen olisi rakennuttanut Laidikkeen Jusalan talon tytär Ursula.

Niinpä aiheeseen soveltui mainiosti kirkkovenesoutu. Tällä kertaa soutuun osallistui suomalais-ranskalainen kansainvälinen venekunta, joka terävin vedoin souti Terävän rannasta, ison selän yli Karjalohjan Mustlahdesta Laidikkeeseen. Mahtoi soutukokemus kirkkoveneellä olla melkoinen elämys ranskalaisopiskelijoille, jotka olivat Suomessa tutustumassa opintoihinsa liittyen luonnonläheiseen rakentamiseen ja elämäntapoihin.

Tapahtuman aikana käydyissä keskusteluissa otettiin esille, kuinkas muuten, kalastusasiat sekä järven vedenpinnan korkeus. Sovittiin, että nuottausporukka saadaan tulevana syksynä kasaan ja parin vuoden tauon jälkeen nuottaus toteutetaan yhdistyksen hankkeena. Yritetään ajallisesti yhdistää hanke tulevaan muikkutapahtumaan syyskuun lopulla. Nuottauksen toteutus tarvitsee vapaaehtoisia voimia, ja lupauksia osallistumisesta saatiin. Syksyn aikana saatiinkin molemmat tavoitteet täytettyä niin, että syyskuussa muikkutapahtumaan saatiin saalis ”ammattilaisvoimin”, ja muikun nuottauskin onnistui lokakuussa. Hieno juttu.

Pohjapadon toiminnan seurannasta sovittiin tarkemmin niin, että yhdistys seuraa pinnan tasoa padon kohdalla viikottain, ja tähän nimettiin saman tien myös vastuuhenkilöt. Myös tämä toiminta on nyttemmin aktiivisti käynnissä.

Enäjärvi-päivä oli sekä leppoisaa yhdessäoloa ja kuulumisten vaihtoa Enäjärven eri puolilta olevien asukkaiden ja mökkiläisten välillä. Koska yhdistyksen vuosikokoukset ovat uusien sääntöjen myötä siirtyneet pidettäväksi keväällä, on Enäjärvi-päivän tarkoitus jatkossa toimia järvemme vapaana tapaamis- ja keskustelufoorumina. Tapahtuman taival on vasta alussaan, ja sen sisältöä on varmasti kehitettävä, jotta saamme jäsenistöämme laajemmin mukaan osallistumaan tapahtumaan. Yhdistyksen hallitus on kiitollinen kaikista ideoista tämän yhteisen tapahtumamme kehittämiseksi!

 

Vesinäytteiden tulokset 2019

Enäjärven suojeluyhdistys ry on ottanut 25. elokuuta 2019 Enäjärven havaintopaikoilta Elämännokka, Isosaari ja Kivinokka vesinäytteet. Näytteet on ottanut vesi- ja vesistönäytteenottoon sertifioitu näytteenottaja ja ne on analysoitu Metropolilab Oy:n vesilaboratoriossa akkreditoiduin menetelmin. Vesinäytteiden testausselosteet ovat viestin liitteenä ja analyysilaboratorio siirtää tulokset Avoin tieto -palvelun Hertta-tietokantaan.

Vuoden 2019 alkaessa Enäjärvi ei ollut saanut vielä yhtenäistä jääpeitettä lauhan syksyn jälkeen. Tammikuun alkupuolella säiden kylmetessä järvi pääsi jäätymään. Jääpeitteinen aika kesti huhtikuun lopulle. Toukokuun lämpimien säiden seurauksena vedet lämpenivät nopeasti ja järven alusvesi oli selvästi esim. edelliskesää lämpimämpää.

LIIKA VALOKO TURHAA?  - KYLLÄ

Nykyään puhutaan ja kirjoitetaan paljon valosaasteesta. Mitä se on?

Jo aikoinaan tehdyn tutkimuksen mukaan ovat mökkiläiset perinteisesti paenneet liikaa valoa maaseudun rauhaan. Kuitenkin valon käyttö on lisääntynyt huomattavasti aina korkeatasoisemmin varusteltujen mökkien tultua rannoillemme.

Välttäkäämme horisontin yläpuolelle suuntautuvaa tarpeettoman voimakasta valaistusta, joka ei ole tarpeen turvallisuuden tai viihtyisyyden kannalta. Kun valaisimesta lähtevä valonsäde jää horisontin alapuolelle, ei valoa pääse karkuun taivaalle. Valaisimen tehoa voidaan säätää alemmaksi, jolloin saavutetaan myös taloudellisia säästöjä. Lisäksi turhaa yöllistä valaisemista voi rajoittaa ajastimilla. Annetaan naapureillemme yön hämäryys ja pimeys.

Voimmeko pitää luontaisen hämäryyden ja pimeyden häviämistä vakavasti otettavana ympäristöhaasteena? Sehän  vaikuttaa meidän ihmisten lisäksi myös eliöstöön, joka on tottunut säännönmukaiseen pimeän ja luonnonvalon vaihteluun. Meille kaikille olisi varmasti miellyttävämpää, jos kesäasunnoillamme kajastuisi maltillinen ja tunnelmallinen valaistus. Välttäkäämme ns. ylivalaisua ja sovittakaamme valaistus kulloisenkin tarpeen mukaan.

Vapaa-ajan ja rentoutumisen kannalta on erityisen tärkeää mahdollisuus keinovalottomaan ympäristöön.