Toiminnan historiaa

Yhdistys on lähettänyt jäsenilleen vuosittain jäsenkirjeitä, joissa on esitelty monipuolisesti Enäjärven suojeluun liittyviä asioita ja yhdistyksen toimenpiteitä. Seuraavassa lyhyesti eräistä toimintamuodoistamme:

  • Yhdistys on saanut vuosittain Sammatin kunnan jätevedenpuhdistamon ja jätevesien laskupaikkana olevan vesistön velvoitetarkkailutulokset. Tuloksia on selostettu jäsenkirjeissä sanoin ja kuvin. Sammatin puhdistamo on aikaisemmin toiminut lähes poikkeuksetta heikosti, mutta muutamana viimevuotena puhdistamo on saatu toimimaan osittain toivotulla tavalla ja vuodesta 2003 lähtien myös biologisen hapenkulutuksen poiston suhteen, kun sakokaivolietteiden vastaanotto puhdistamolla lopetettiin.
  • Yhdistys on saanut vuosittain Taukopaikka Lahnajärven kahvila-ravintolan jätevedenpuhdistamon ja jätevesien laskupaikkana toimivan Lahnajärven velvoitetarkkailutulokset, joita on selostettu sanallisesti ja graafisesti jäsenkirjeissä. Myös Lahnajärven puhdistamon toimintaa on saatu parannettua siten, että se on täyttänyt vesioikeudet määräämät lupaehdot.
  • Yhdistys on suorittanut itse jo kahdenkymmenenkahdeksan viime vuoden aikana laajoja vesitutkimuksia Enäjärvestä ja siihen laskevista puroista. Analyysituloksia ja Enäjärven tilan kehittymistä on selostettu jäsenkirjeissä.
  • Sammatin Siipikarjateurastamo Ky joutui yhdistyksen aloitteesta rakentamaan jätevedenpuhdistamon, jonka kustannusarvio oli noin 0.5 milj. mk. Vuoden 1984 aikana teurastamo kuitenkin lopetti toimintansa.
  • Yhdistyksen jäsenille on jatkuvasti toimitettu vesien- ja ympäristönsuojeluohjeita ja runsaasti muuta valistusmateriaalia.
  • Yhdistyksen hallitus on seurannut Espoo-Lohja-Salo (ELSA) rautatien suunnittelua. Rata on edelleen olemassa varauksena haitaten alueen maankäyttöä.
  • Yhdistys on jäsenenä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä.
  • Yhdistyksen jäsenkunnalle lähetettiin vuonna 1978 kiinteistökohtainen tiedustelu, joka koski vesihuoltoon ja vesien virkistyskäyttöön liittyviä asioita. Vastauksia tiedusteluun saatiin noin 130 kpl. Tiedustelun tuloksia on julkaistu jäsenkirjeissä.
  • Yhdistys on järjestänyt arpajaiset ja esitelmätilaisuuden Helsingissä.
  • Maataloutta Enäjärven rannoilla harjoittaville on toimitettu maatalouden vesiensuojeluohjeita useita kertoja, viimeksi vuonna 1990.
  • Yhdistyksen toimesta on haettu vesioikeudelta lupa Isosaaren kannaksen avaamiseksi ja sillan rakentamiseksi paikalle. Kiikalan kalastuskunta toteutti hankkeen syksyllä 1981. Yhdistys avusti hanketta 3000 markalla.
  • Jäsenkirjeessä 3/81 esitettiin melontareitti Enäjärveltä Suomenlahdelle sekä karttapiirroksena että reittiselostuksena.
  • Jäsenkirjeiden 3/82, 3/92 ja 1/97 liitteenä on ollut Enäjärven syvyyskartta.
  • Yhdistys on seurannut Sammatin-Karjalohjan kaatopaikan käyttöä, hoitoa ja valvontaa. Kaatopaikka on poistettu käytöstä ja paikalla on hyötyjäteasema.
  • Yhdistys on tehnyt Enäjärven ympäristökuntien kunnanhallituksille ja vesiviranomaisille Enäjärven suojelun tehostamiseksi lukuisia aloitteita, joista osa on tuottanut tuloksia.
  • Jäsenkirjeissä on selostettu Lounais-Suomen vesien käytön kokonaissuunnitelmaa ja suojeluvesityöryhmän komiteanmietinnössä (1977:49) Enäjärveä koskevia kohtia sekä Kiskonjoen vesistöalueen suojelu- ja hoitosuunnitelman laatimishanketta.
  • Jäsenkirjeessä 1/86 on selostettu Turun vesipiirin laatimaa tutkimusta: Kiskonjoen vesistön järvien vedenlaatu ja kyky vastustaa happamoitumista; vesihallituksen monistesarja 1984:216. Tutkimuksen mukaan Enäjärven happamoitumisen vastustuskyky on hyvä, mutta Enäjärveen laskevien Suomusjärven, Valkjärven ja Pyhälammin vain välttävä.
  • Yhdistyksen toiminnasta on ollut artikkeleita Ykkössanomissa, Länsi-Uusimaassa, Salon Seudun Sanomissa, Varsinais-Suomen Itäkunnat-lehdessä, Turun Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.
  • Ykkösanomissa on ollut vuosina 1986 – 2005 useita yhdistyksen hallituksen eri jäsenten laatimia artikkeleita Enäjärvestä ja Enäjärven suojeluyhdistyksestä.
  • Heinäkuussa 1986 oli Ykkösanomissa Heikki Erkkilän kirjoittama artikkeli, jossa selostettiin Helsingin vesipiirin tekemää tutkimusta: Järvien happamuus ja happamoitumisherkkyys Helsingin vesipiirin alueella; vesihallituksen monistesarja 1985:330. Tutkimuksen mukaan Enäjärven happamoitumisen vastustuskyky on hyvä, mutta eräiden siihen laskevien pikkujärvien tilanne on huono.
  • Yhdistyksen jäsenet ovat kirjoitelleet mm. Helsingin Sanomien ja Ykkössanomien mielipideosastoille lähinnä moottoritiehanketta koskevia kannanottoja.
  • Jäsenkirjeissä on selostettu Enäjärvessäkin todettuja sinileväesiintymisiä ja kerrottu sinilevien ekologiasta ja niiden torjuntamahdollisuuksista.
  • Enäjärvi-päiviä on pidetty Paakkarin saaressa vuosina 1988, 1989, 1990, 1992, 1993 ja 1997 heinäkuussa keskustelun sekä savukalojen ja salaatin maistelun merkeissä.
  • Kesällä 1995 ja 1996 yhdistys järjesti rannaltaongintakilpailut. Osanottajia kilpailuissa on ollut 30-35. Kilpailun yhteydessä järjestettiin nuottausesitys.
  • Yhdistys on perustamisestaan lähtien seurannut Turku-Helsinki moottoritiehanketta tiedottaen jäsenkuntaa suunnittelun etenemisestä. Vuonna 1972 laaditun yleissuunnitelman mukaan moottoritie olisi ylittänyt järvemme kolmesta kohdasta ja sivunnut neljää sen lahtea. Yhdistys antoi vuonna 1988 TVH:lle pyydetyn lausunnon tiehankkeesta, todeten sen tarpeettomaksi ja luontoa kohtuuttomasti rasittavaksi. Mikäli jokin vaihtoehto kuitenkin valittaisiin, yhdistys piti pohjoisempia vaihtoehtoja järvemme kannalta vähemmän turmiollisina. Tällä hetkellä moottoritien rakentaminen on käynnissä ja se toteutuu Enäjärven pohjoispuolitse kulkevan ns. C-vaihtoehdon mukaisesti. Yhdistys on osallistunut tien yleissuunnitteluun tavoitteenaan ympäristöhaittojen ja -riskien minimoiminen.
  • Yhdistys on seurannut rantojen kaavoitushankkeita valittaen lääninhallitukseen Kirvesperän rantakaavasta. Yhdistyksen valitus otettiin huomioon ja kaava keveni. Myös Lauttaveden, Piekkalanniemen, Koivikon, Kiikalan ja Iso-Pirttiniemen, Salmen ja Uusitalon kaavahankkeita yhdistys on seurannut antaen kustakin pehmeämpään luonnonkäyttöön tähtäävät lausunnot. Piekkalanniemen kaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
  • Korkein hallinto-oikeus on Piekkalanniemen kaavasta antamassaan päätöksessä todennut, että kun otetaan huomioon yhdistyksen Enäjärven suojelemiseksi tekemä työ ja toimenpiteet, päätös rantakaavoitusasiassa koskee sillä tavoin yhdistyksen etua ja oikeutta, että yhdistys saa hakea asiassa muutosta vedoten yhdistyksen oikeuden loukkaamiseen. Tämän vuoksi KHO kumosi ja poisti lääninhallituksen päätöksen yhdistyksen valituksen tutkimatta jättämisestä.
  • Yhdistys on käynyt Imatran Voima Oy:n kanssa neuvotteluja voimajohtolinjan sijoittumisesta Enäjärven rantamille. Neuvottelujen tuloksena linja sijoitettiin Enäjärven luusuassa vähemmän haittaavaan kohtaan. Tolppien uudella sijoittamisella taattiin myös rantapuuston säilyminen ylityskohdassa.
  • Maaliskuussa 1990 järjestettiin yhdistyksen toimesta Lahnajärvellä Enäjärvi-seminaari, johon oli kutsuttu yli 40 vesi- ja ympäristönsuojelun ja -suunnittelun, maatalouden neuvontajärjestöjen ja lehdistön edustajaa. Tilaisuuteen saapui lähes 40 osanottajaa edustaen kattavasti Enäjärven ja koko Kiskonjoen vesistön suojeluun ja suunnitteluun osallistuvia viranomaisia. Kokouksessa päätettiin jatkaa Enäjärven suojeluun tähtäävää yhteydenpitoa. Lisäksi kokouksessa todettiin, että koko Kiskonjoen vesistöalueen käsittävän suojelusuunnitelman tekoon näyttää olevan kiinnostusta myös Enäjärven alapuolisen vesistönosan käyttäjien keskuudessa. Seminaarista oli lukuisia kirjoituksia paikallisissa lehdissä sekä haastattelu maatalousradiossa.
  • Vuoden 1992 lopulla yhdistys teki Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääninhallituksille anomuksen moottoriveneilyä koskevan nopeusrajoituksen (10 km/h) saamiseksi koko Enäjärven alueelle. Anomuksen liitteinä oli kalastuskuntien rajoitusta puoltavat päätökset. Lääninhallitukset antoivat 28.7.1993 päätökset, jotka kieltävät moottoriveneillä ja muilla koneellisilla kulkuneuvoilla ajamisen suuremmalla nopeudella kuin 10 km/h Enäjärvellä. Rajoitukset tulivat voimaan 15.8.1993.
  • Nopeusrajoituspäätöksistä tehtiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin pääosin kumosi valitukset ja nopeusrajoitus jäi pysyvästi voimaan.
  • Yhdistys on laajentanut toiminta-aluettaan käsittämään Enäjärven lisäksi myös järven valuma-alueen muita järviä. Yhdistys on ottanut vuonna 1992 kaksi kertaa vesinäytteitä Lohilammesta, Pyhälammista, Valkjärvestä, Suomusjärvestä ja Lahnajärvestä sekä vuonna 1997 Lammenjärvestä. Vesinäytteiden analyysituloksia on selostettu jäsenkirjeissä. Näiden järvien ranta-asukkaita on myös pyydetty liittymään jäseniksi yhdistykseen.
  • Yhdistyksellä on ollut edustaja Kiskonjoen vesistötoimikunnan hallituksessa. Kiskonjoen vesistötoimikunnan tarkoituksena on yhteistyössä vesi- ja kalatalousviranomaisten ja alueen yhdistysten kanssa estää Kiskonjoen vesistöalueen saastumista ja etsiä keinoja ja yhteistyökumppaneita arvokkaan vesistön pelastamiseksi.
  • Enäjärven suojeluyhdistys on kustantanut Kiskonjoen vesistötoimikunnan esitelehtisen 1000 kpl:n painatuskulut kesällä 1992.
  • Maaliskuussa 1993 pidettiin Sammatissa yhdistyksen järjestämä yhteistyökokous Enäjärven rantakuntien edustajille. Tilaisuudessa Rolf Oinonen esitteli yhdistyksen toimintaa, keskusteltiin kuntien intresseistä järven ja suojeluyhdistyksen suhteen, järven säilymisestä, rakennusmääräyksistä, jätehuollosta, vesinäytteiden otosta ja kuntien liittymisestä suojeluyhdistyksen jäseniksi.
  • Marraskuussa 1995 pidettiin Lahnajärvellä yhdistyksen järjestämä neuvottelutilaisuus Enäjärven ravintoketjukunnostamisen aloittamiseksi. Tilaisuuteen osallistui kalatalouden ja ympäristönsuojelun viranomaisia sekä Uudenmaan että Turun ja Porin lääneistä ja paikallisia kuntien ja kalastuskuntien edustajia.

    Tilaisuudessa päätettiin ryhtyä kunnostamaan Enäjärveä suojeluyhdistyksen laatiman suunnitelman mukaisesti. Projektia vetää suojeluyhdistys ja vuoden 1996 aikana toteutettiin tutkimusvaihe, jonka suorittivat pääosin Turun yliopiston Biologian laitos, Tmi Kari Kinnunen sekä Lounais-Suomen ja Uudenmaan ympäristökeskukset.
  • Vuoden 1997 aikana aloitettiin ravintoketjukunnostuksen suuritöisin vaihe – hoitokalastus – loppuraportin suositusten pohjalta. Hankkeen rahoittajina olivat alkuvaiheessa kunnat ja kalastuskunnat sekä myöhemmin pääosin maakuntaliitot tai niiden nimeämät tahot. Petokalaistutukset on päätetty aloittaa myöhemmin.
  • Enäjärven pohjaeläimistöä on tutkittu kesäkuussa 1996, 1999 ja 2004 fil.lis. Lauri Paasivirran toimesta. Tutkimuksen mukaan Isosaaren itäpuoliset ja Uitsalmen länsipuoleiset vesialueet ovat pohjaltaan hyvin reheviä. Isonselän pohja-alueet ovat reheviä. Sahan lahden pohjaeläimistö on tunnusomaista keskimääräistä ravinteisuutta omaaville vesialueille. Tutkimusten tuloksia on selostettu mm. jäsenkirjeessä 3/96.
  • Yhdistyksen edustajat kävivät kesäkuussa 1997 konsultoimassa Somerolla pidetyssä järviseminaarissa yksityisen mökkiläisen mahdollisuuksista vaikuttaa järvensä tilan parantamiseen Enäjärven suojeluyhdistyksestä saamiensa kokemustensa pohjalta.
  • Ravintoketjukunnostuksesta vuosilta 1997 – 1999 on Juhani Niinimäen laatima erillinen artikkeli yhdistyksen 25-vuotisjulkaisussa
  • Yhdistys on teettänyt osin EU:n tuella suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman Enäjärven alueella. Suunnitelman laati MMK Susan Lyytikäinen
  • Enäjärven vesikasvillisuudesta on laadittu selvitys Rolf Oinosen ja Pentti Havian toimesta.
  • Enäjärven hajakuormituksen ja vesikasvillisuuden loppuraportin laati MMK Sirpa Penttilä Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
  • Enäjärvellä toteutettiin Salon seudun kehittämiskeskuksen johdolla vuosina 2002-2004 vesikasvien niittoa pahimmin umpeenkasvaneilla alueilla.
  • Yhdistys on hankkinut itselleen osuuden perinteisestä kirkkoveneestä.
  • Salon Seudun Kehittämiskeskuksen vetämään Kiskonjokiprojektiin kuuluvaa hoitokalastusta on jatkettu Enäjärvellä vuosina 2001 – 2003.
  • Kesällä 2003 Enäjärvellä tehtiin koekalastuksia Varsinais-Suomen kalavesien hoito Oy:n toimesta.
  • Salon Seudun Kehittämiskeskus on tilannut osana Kiskonjoen vesistön kunnostusprojektia Enäjärven pohjapadon yleisselvityksen Uudenmaan ympäristökeskukselta. Sekä Uudenmaan että Lounais-Suomen ympäristökeskukset pitävät pohjapatosuunnitelmaa toteuttamiskelpoisena hankkeena, mutta se vaatii ympäristölupaviraston luvan.
  • Yhdistys on laatinut Elävä Enäjärvi -julkaisun lisäksi kiertävän ELÄVÄ ENÄJÄRVI -näyttelyn 30-vuotisen toimintansa esittelemiseksi. Projektien rahoituksesta ovat vastaneet yhdistyksen lisäksi EU, Varsinais-Suomen TE-keskus ja yhdistyksen toimialueen kunnat.
  • Yhdistyksen laatima suunnitelma Enäjärven eri osia yhdistävän Uitsalmen kapeimman osan vesikasvien poistosta ja ruoppauksesta toteutettiin helmikuussa 2014. Hankkeen tarkoituksena oli mahdollistaa soutuveneellä kulku myös tällä n. 225 metriä pitkällä osalla Uitsalmea. Suojeluyhdistys maksoi puolet kustannuksista ja loppuosan kattoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen avustus.
  • Yhdistys on toteuttanut omalla kustannuksellaan vesikasvien niittoa Uitsalmessa kerran kesässä vuosina 2015-2019. Leikkuujätteet on kuljetettu sovittuihin paikkoihin rannassa. Niittomassa on siirretty traktorilla niin kauaksi pellolle, että ravinteet eivät valuisi takaisin vesistöön. Niittoa on tarkoitus suorittaa samassa paikassa myös heinä-alokuun vaihteessa 2020.